Tä­män tal­ven Ii­ris­pur­jeh­duk­set mei­na­si­vat jää­dä jo vä­liin. Ii­ris viet­ti tal­ven Es­pan­jan au­rin­ko­ran­ni­kol­la Fu­en­gi­ro­las­sa.

Tal­ven ai­ka­na sel­vi­si, et­tä ke­vät ei Suo­mes­sa tu­le ai­kai­sin ja toi­saal­ta Ii­ris­kin läh­tee liik­keel­le jo maa­lis­kuun lo­pus­sa. Ti­la­sim­me siis li­put.

Eh­dim­me tu­tus­tu­a pa­ri päi­vää Fu­en­gi­ro­laan o­dot­ta­es­sam­me mat­ka­ta­va­roi­ta ja ke­lin pa­ra­ne­mis­tä. Fu­en­gi­ro­lan sa­ta­man suul­la on vet­tä niin vä­hän, et­tä ko­vas­sa mai­nin­gis­sa ei kann­ta y­rit­tää u­los.

Pääs­tiin kui­ten­kin vih­doin pur­jeh­ti­maan. Suo­mes­sa kau­den en­si­pur­jeh­duk­sel­la ei täl­lai­si­a ke­le­jä o­le. Tu­li­pa he­ti tes­tat­tu­a me­ri­kun­to. Ii­rik­ses­sä ruo­ka­huol­to pe­laa niin hy­vin, et­tä hy­vin pär­jää i­kä­väm­mäs­sä­kin ke­lis­sä.

Gib­ral­ta­ril­le tul­ta­es­sa Gib­ral­ta­rin kal­li­ol­ta tu­li ko­vi­a vuo­ri­puus­ki­a. Rul­lan si­sään­ve­dos­sa o­li vä­hän on­gel­mi­a. Muu­ten Ii­rik­sen kau­den en­si­pur­jeh­dus su­jui mal­lik­kaas­ti.

Gib­ral­ta­ril­la har­ras­tet­tiin mai­se­mien kat­se­lu­a.

Gib­ral­ta­ril­ta läh­det­tiin e­teen­päin Gib­ral­ta­rin sal­meen, jo­ka e­rot­taa Vä­li­me­ren ja At­lan­tin. Sal­mes­sa on kol­me e­ri ai­koi­na e­ri suun­tiin vir­taa­vaa vuo­ro­ve­si­vir­taa. Poh­joi­sin­ta men­tiin lä­pi. Nä­ke­mät­tä ai­nut­ta­kaan del­fii­ni­a. Jon­na o­li­si syn­ty­mä­päi­vä­nään tah­to­nut tref­fa­ta näi­tä vei­ja­rei­ta.

Myö­täi­nen tuu­li pa­ra­ni mu­ka­vas­ti jo­hon­kin 15 m/s saak­ka. Rei­va­tul­la i­sol­la ja spii­ra­tul­la ge­no­an kul­mal­la mat­ka jat­kui yöl­lä. Tuu­li­pe­rä­sin oh­ja­si, mut­ta jou­dut­tiin väis­tä­mään muu­ta­maa lai­vaa ja ve­net­tä. Myö­tä­aal­los­sa i­so me­ni vä­lil­lä pak­kiin, jo­ta tuu­li­pe­rä­sin ei o­saa il­man a­pu­a hoi­taa. Jos­sain vai­hees­sa koit­ti a­vo­me­ri­pur­jeh­duk­sen huip­pu­het­ki: Kun pää­see nuk­ku­maan.

Aa­mul­la he­rä­sin ko­neen jyt­ky­tyk­seen. Kip­pars­ka Riit­ta o­li vah­dis­sa. Pi­ka-aa­mi­ai­sen jäl­keen sam­mu­tet­tiin ko­ne ja a­let­tiin taas pur­jeh­ti­a. Ge­naak­ke­ri­a a­let­tiin kai­va­ta, mut­ta kun ei tie­det­ty on­ko sen nos­ta­mi­ses­sa jo­tain jip­po­a, niin pää­tet­tiin o­dot­taa kip­pa­rin he­rää­mis­tä. Sa­na ge­naak­ke­ri he­rät­ti kip­pa­rin pa­ris­sa mi­nuu­tis­sa.

Ge­naak­ke­rin vauh­dis­sa Ii­ris al­koi kiin­nos­taa del­fii­ne­jä, joi­ta tu­li ai­ka jouk­ko ve­neen ym­pä­ril­le pyö­ri­mään. Niit­ten ku­vaus on sit­ten toi­nen jut­tu. Jon­nal­le kui­ten­kin myö­häs­ty­nyt del­fii­ni­vie­rai­lu.

Tuu­li pa­ra­ni ja ky­syin kip­pa­ril­ta mis­sä vai­hees­sa ge­naak­ke­ri kan­nat­taa vaih­taa ge­no­aan. No kun ve­ne al­kaa kal­lis­tu­a niin kuin juu­ri nyt, o­li vas­taus. Vä­hän sa­ma kun miet­tii pi­täi­si­kö rei­va­ta, niin sil­loin on oi­ke­a het­ki.

Hy­vän tuu­len an­si­os­ta o­hi­tim­me Ca­di­zin. Tuu­li ei riit­tä­nyt La­go­siin ja jäim­me yh­dek­si yök­si Vi­la­mou­raan. 160 mai­li­a ja 36 tun­ti­a.

Vi­la­mou­ra o­li puh­das tu­ris­ti­paik­ka il­man var­si­nais­ta ky­lää.

Jat­koim­me aa­mul­la e­teen­päin. Krys­sit­tiin ran­taa pit­kin koh­ti La­go­si­a. Ii­rik­ses­sä on nyt uu­det pur­jeet ja krys­si­mi­nen koh­tuul­li­ses­sa tuu­les­sa toi­mii hy­vin. La­go­sin sa­ta­maan pää­see nos­to­sil­lan kaut­ta. Sil­lal­le pi­ti eh­ti­ä kuu­dek­si, mi­kä ei i­han on­nis­tu­nut. Au­ke­a­mi­sai­ka o­li kui­ten­kin muut­tu­nut juu­ri tä­nä päi­vä­nä myö­hem­mäk­si ja pääs­tiin si­sään.

La­gos o­li mu­ka­va paik­ka ja siel­lä viih­dyt­tiin kak­si päi­vää.

Maa­il­man pur­jeh­ti­jan tär­kein yh­teys ys­tä­viin ja ko­ti­maa­han on tä­tä ny­ky­ä In­ter­net WLA­Nin (Wi-Fi) vä­li­tyk­sel­lä. Kol­me vuot­ta sit­ten veim­me Ii­rik­sel­le Ka­ri­bi­al­le D-Lin­kin suun­taa­van WLAN an­ten­nin, jol­la yh­teys on vuo­sien ai­ka­na saa­tu kau­ka­na­kin ank­ku­ris­sa ol­les­sa.

Nyt o­li puh­ti an­ten­nis­ta kui­ten­kin hii­pu­nut. La­go­sis­sa o­li ai­kaa pe­reh­ty­ä a­si­aan.

Kun o­tim­me an­ten­nin e­siin, niin si­säl­tä kuu­lui he­li­nää. Ve­si­tii­vis ko­te­lo o­li siis pak­ko rik­ko­a.

He­li­nä joh­tui sii­tä, et­tä an­ten­nin e­le­men­tit o­li­vat ir­ron­neet. E­ris­ti­mien lii­mat ei­vät ol­leet kes­tä­neet maa­il­man­kier­ron ra­si­tuk­si­a. Lii­ma­sim­me e­le­men­tit pai­kal­leen, mut­ta vi­ka ei ol­lut pel­käs­tään sii­nä. Ko­a­xi­aa­li­kaa­pe­li o­li myös vi­oit­tu­nut. Juo­tim­me uu­den kaa­pe­lin pai­kal­leen ja teip­pa­sim­me ko­te­lon kiin­ni.

An­ten­ni toi­mii taas. Ja pa­rem­min kuin pal­lon­kier­tä­jien suo­si­os­sa o­le­vat pais­tin­pan­nu ym. muut vi­ri­tel­mät...

La­go­sis­ta läh­det­tiin tuu­lien­nus­tei­den mu­kai­ses­ti il­lak­si ank­ku­riin Ga­bo de São Vi­cen­te­ä en­nen o­le­vaan lah­teen. O­li­han tie­tys­ti mah­dol­li­suus y­rit­tää täs­tä­kin e­teen­päin. Y­li 15 m/s vas­ta­tuu­li ei kan­nus­ta­nut kat­so­maan mi­tä nie­men toi­sel­la puo­lel­la on. Me­nim­me ank­ku­riin yök­si lin­nan al­le.

Aa­mul­la tuu­li o­li ke­ven­ty­nyt Ga­bo de São Vi­cen­ten nie­mes­sä. Tuul­ta riit­ti pa­ri tun­ti­a, jon­ka jäl­keen jat­ket­tiin ko­neel­la. Luim­me dek­ka­rei­ta ko­ko päi­vän ja ank­ku­roi­duim­me il­lal­la Vas­co da Ga­man syn­nyin­paik­kaan Si­ne­siin.

Si­ne­sis­tä ei jää­nyt mui­ta muis­to­ja kuin muu­ta­ma hyt­ty­sen pu­re­ma. Puo­li nel­jäl­tä ko­ko Kärk­käi­sen per­he o­li yl­hääl­lä. Tein hurs­kaan pää­tök­sen, et­tä yk­si Ve­sa­lai­nen voi sääs­tää voi­mi­aan tu­le­viin koi­tok­siin, ja kään­sin kyl­ke­ä.

Päi­väl­lä­kin riit­ti hom­mi­a. Tuu­li vaih­te­li ja seu­raa­van nie­men jäl­keen tu­li taas puus­ki­a. Del­fii­nit il­mes­tyi­vät taas hyp­pe­le­mään. U­jo­a po­ruk­kaa. He­ti kun hain ka­me­ran, niin jo­ka iik­ka o­li hä­vin­nyt.

Jon­na o­li na­vi­goi­nut mei­tä kip­pa­rin oi­ko­rei­til­le. Y­lä­ve­del­lä pää­si­sim­me en­gels­man­nien ta­voin hiek­ka­sär­kän y­li.

Lä­hes­ty­es­säm­me oi­ko­tiel­lä o­li lä­hin­nä mur­tu­vi­a mai­nin­ke­ja. Ii­ris on ai­ka kau­ka­na surf­fi­lau­das­ta jo­ten käs­ky tu­li ot­taa jen­ny pois, lait­taa ko­ne pääl­le ja pi­tää lu­jas­ti kiin­ni.

Run­saan 6 mai­lin kier­to­mat­kan jäl­keen pääs­tiin kui­ten­kin vie­lä myö­tä­vir­ras­sa jo­ke­a myö­ten Lis­sa­bo­niin.

Jäl­leen on­nis­tu­nut pur­jeh­dus­lo­ma Ii­rik­sel­lä. Kii­tok­set taas Rii­tal­le ja Pe­kal­le. Ii­rik­sel­lä kaik­ki toi­mii.

Ly­hyt­tä tu­ris­ti-in­for­maa­ti­o­ta Lis­sa­bo­nis­ta ja Mad­ri­dis­ta jois­sa vie­lä vii­vyim­me.

Lis­sa­bon on van­ha­nai­ka­nen, mut­ta mie­len­kiin­toi­nen. Var­kait­ten pa­ra­tii­si. E­ka­na päi­vä­nä ih­met­te­lin mik­si jo­ku ton­kii tas­ku­a­ni. Sain kä­des­tä kiin­ni. Kak­si siis­tis­ti pu­keu­tu­nut­ta pai­kal­lis­ta nuor­ta nais­ta y­rit­ti va­ras­taa lom­pak­ko­ni. Sa­ma­na päi­vä­nä Pe­kan pik­ku­ra­ha­kuk­ka­ro vie­tiin ra­ti­kas­sa. Läh­tö­ä e­del­tä­nee­nä il­ta­na ra­vin­to­la y­rit­ti las­kut­taa kah­des­ti. Si­ru­kor­tin lu­ki­jaan tu­li mu­ka jo­ku vi­ka ja hom­ma pi­tää teh­dä uu­des­taan.

Mad­rid o­li miel­lyt­tä­vä ko­ke­mus. O­lin myös­kin tyy­ty­väi­nen, kun Jon­na mo­nen vuo­den työ­vä­e­no­pis­ton kurs­sien jäl­keen pär­jä­si hy­vin es­pan­jal­la.